Need for Speed Underground (PS2)

Need for Speed peleistä joita tähän asti olen kokeillut olen pitänyt eniten Undergroundista. Ehkä syynä siihen on että tässä ei ole ollenkaan poliisitakaa-ajoja vaan pelin pääpaino on normaalissa kilpa-ajossa.

Grafiikka on ps2 peliksi oikein hyvää, laajakuvatuen puuttuminen hieman harmitti aluksi mutta eipä tuo paljoa pelaamista haitannut. Muutamissa kohdissa peli vähän tahmaa, mikä on ymmärrettävää, ihme että vanhasta pleikkarista oli näinkin hyvää grafiikkaa saatu puristettua.

Auton virittely olisi ollut kiva lisä jos se ei olisi ollut pakollista lähes jokaisen voiton jälkeen, nyt meni turhan paljon aikaa etsiessä mitkä osat on pakko päivittää että pärjää seuraavassa radassa. Vapaampi auton koristelu on ihan kiva juttu jos siitä tykkää.

Radoissa on mukavasti vaihtelua, niin ettei tarvitse tyytyä vain yhden radan ajamiseen kahteen suuntaan vaan samasta radasta avautuu useampia reittimuunnelmia pelin kuluessa. Radoissa on monia oikoteitä joita tilanteen mukaan joko kannattaa käyttää tai sitten ei. Driftaus ja kiihdytyskisat on ihan mukavaa vaihtelua.

Miinusta annan ajoittain ärsyttävistä musiikeista, peliä tulikin pelattua enimmäkseen ilman ääniä.

Ajaminen ei Need for Speed peleissä tunnu olevan kovin realistista. Ihan koko aikaa ei sentään tarvinnut ajaa kaasu pohjassa vaan mutkissa täytyi vähän hidastaa, mutta seiniä päin voi ajella aika vapaasti. Toisaalta pelaaminen padilla on tästä syystä rentoa ja viihdyttävää. Peli on aika helppo vaikka uramoodissa tekemistä riittää kuitenkin niin että pelin ääressä menee useampi ilta mukavasti.