TÄMÄ ARVOSTELU KOSKEE NIKON D300 MALLIA, josta puuttuu videokuvaus, mutta vain muutamat muut ominaisuudet eroavat D300s mallista.
D300s korvasi D300 kameran, jota ei saa enää uutena ostettua. Vaikka Nikonilta onkin tullut uusia runkoja, pysyvät nämäkin mallit vielä harrastajien suosiossa.
D300/D300s on harrastaja kameraksi melkoinen yllätys, sillä sen metallinen runko tuo sekä painoa että tukevuutta - kestävyyttä unohtamatta. Aivan aluksi tulee muistaa, että runko ei ole full frame eli FX vaan DX-kennon "pikkukamera". Tästä on sekä etua, että haittaa. Suurin ero liittyy kuvasuhteeseen. DX-rungolla jokainen kuva on "zoomattu" eli objektiivien polttoväli pitenee suunnilleen 1.6x kertaitaiseksi. Näin ollen pitkän polttovälin teleobjektiivit saavat ilmaiseksi lisää pituutta, mutta ongelmana on laajakulman kaventuminen, mikä vaatii yhä pienempi polttovälisten linssien käyttöä haluttaessa kuvata laajalla kuvakulmalla.
Kameran teknisten ominaisuuksien litania on melko pitkä, mutta suurimmat huomion kohteet ovat: 51-tarkennuspisteen AF, 200-3200 ISO, sekä suurehko sarjakuvausnopeus.
Sarjakuvausnopeudesta huomioitavaa on lisävarusteena saatavan akkukahvan vaikutus. Kameran 12-bit kuvien otto nopeus on 6 kuvaa sekunnissa (tai 2.5 k/s @14-bit), mutta liittämällä kameraan MB-D10 nimellä myytävä akkukahva nousee sarjakuvausnopeus 8 kuvaan sekunnissa. Samalla kameran paino kasvaa huomattavasti, mistä on hyötyä raskaiden objektiivien tasapainottamisessa (mutta lisää käsien väsymistä) ja toisaalta akun kesto kasvaa noin kaksinkertaiseksi. Akkukahvassa voi käyttää kameran omien akkujen lisäksi myös AA-akkuja.
51-pisteen tarkennus täyttää kuvan keskiosan kokonaan, mutta aivan reunoille se ei riitä. Tarkennusmoottori on melko hidas verrattuna objektiivien SWM:ään (näin on jokaisen kameran kohdalla), joten varsinkin lintuja kuvaavan kannattaa ostaa vain sisäisellä tarkennusmoottorilla varustettuja objektiivejä.
Olen omistanut tämän kameran nyt reilun vuoden verran, ja ollut tähän oikein tyytyväinen. Eräs positiivinen asia on kameran rungosta löytyvä tarkennusmoottori, joten voit käyttää halpoja hieman vanhempia objektiiveja, joissa ei ole sisäistä tarkennusmoottoria (SWM).
Ainut miinus on kuvien kohina suurilla ISO arvoilla, joten hämärässä joutuu käyttämään salamaa. Itse käytän sisätiloissa ISO400-640 ja ulkona yleensä ISO200.
Kameran kaveriksi suosittelen seuraavia objektiivejä:
Sigma 70-200mm f/2.8 HSM
Sigma 150mm f/2.8 (macro)
Nikon DX 35mm f/1.8 AF-S
Sigma 28mm f/1.8
Samyang 14mm f/2.8
Kuviani löytyy: http://www.flickr.com/photos/rics_photobay
| Valmistajan tuotekoodi(t) | VBA260AE |
| Tuotteen EAN-koodi(t) | 0018208917549 |
- Tyyppi (Tyyppi)
Kamerat on jaoteltu kolmeen eri kategoriaan: ultrakompakteihin, kompakteihin ja prosumer-kameroihin. Ultrakompakteiksi kameroiksi lasketaan erityisen pienikokoiset, kevyet kamerat. Valtaosa ns. digipokkareista luokitellaan kompaktikameroiksi. Kamerat, joista löytyy esimerkiksi käsisäätöjä, salamakenkä, RAW-kuvausmuoto tai erityisen pitkä zoom-linssi, luokitellaan prosumer (pro-consumer) -kameroiksi.
- Kuvasuhde (Kuvasuhde)
Kuvasuhde on kuvan leveyden suhde korkeuteen (leveys:korkeus). Yleensä kuvasuhde on digikameroilla 4:3 (1.33:1) ja digijärjestelmäkameroilla 3:2 (1.5).
- Tehollisia pikseleitä (Tehollisia pikseleitä)
Kamerat eivät yleensä hyödynnä kaikkia kennon pikseleitä, sillä esimerkiksi reunoilla olevat pikselit voivat jäädä optiikan ulkopuolelle tai niitä hyödynnetään esimerkiksi eri mittausten tekemiseen. Tämän vuoksi termiä teholliset pikselit käytetään ilmaisemaan sitä pikselimäärää, jota todellisuudessa käytetään kuvan ottamiseen.
- Kennon koko (Kennon koko)
Kuvapisteiden määrän ohella myös kennon fyysinen koko vaikuttaa kuvanlaatuun. Pienissä digikameroissa kenno on yleensä huomattavasti pienempi kuin kinofilmien 35mm:n ruutu (noin 5-10% ruudun koosta). Kameran hinnan noustessa myös kennon koko yleensä kasvaa. Fyysisiltä mitoiltaan suurempi kenno tarvitsee vähemmän valoa, minkä seurauksena kuva ei ole yhtä herkkä kohinalle kuin pienikennoiset kamerat.
- Kennon tyyppi (Kennon tyyppi)
Kenno on tyypiltään joko valoherkkä CMOS- tai CCD-kenno. Valoherkät kennot ovat suorituskyvyltään ja toimintatavaltaan erilaisia. CCD tuottaa tarkemman ja terävämmän kuvan, mutta on kalliimpi kuin CMOS-kenno. CMOS on halvempi ja energiatehokkaampi vaihtoehto. Lisäksi CMOS-kennot kehittyvät nopeaa tahtia, ja niitä käytetään jatkuvasti enemmän myös edistyneimmissä kameroissa.
- Zoom laaja (Zoom laaja (35mm))
Kameran polttoväli kertoo, kuinka leveän alueen objektiivi kuvaa kameran kennolle. Koska digikameroissa kennon leveys vaihtelee, suhteutetaan polttoväli 35mm:n leveydelle vertailun helpottamiseksi. Mikäli objektiivin polttoväli on alle kennon leveyden (35mm) puhutaan laajakulmaobjektiivista, ja mikäli polttoväli on yli kennon leveyden, puhutaan teleobjektiivista.
- Optinen zoom (Optinen zoom-kerroin)
Optinon zoom tarkoittaa objektiivia, jonka polttoväliä voidaan muuttaa optisesti eli linssejä säätämällä. Optinen zoom helpottaa esimerkiksi kuvan rajaamista ilman, että etäisyyttä kuvattavaan kohteeseen tarvitsee muuttaa. Optinen zoom ei myöskään vaikuta kuvan laatuun.
- Digitaalinen zoom (Digitaalinen zoom-kerroin)
Digitaalinen zoom perustuu siihen, että koko kennon kuva-alasta rajataan osa-alue, joka sitten suurennetaan taas koko kuvatilan täyttäväksi. Tämä luonnollisesti johtaa kuvanlaadun heikkenemiseen, sillä käytettyjen pikseleiden määrä vähenee sitä mukaa, kun kuvaa rajataan.
- Häviötön tallennus (Häviötön tallennus)
Kertoo voiko kameralla tallentaa kuvia häviöttömässä muodossa (esim. RAW tai TIFF).
- USB 2.0 (USB 2.0)
Yleensä kameroissa on joko USB tai FireWire-liitin (tai molemmat), joiden avulla kameran saa liitettyä tietokoneeseen kuvien siirtoa varten. Joissain kameroissa on myös video- ja/tai audioliittimet, joilla kameran saa liitettyä ulkoiseen näyttöön (kuten esimerkiksi televisioon).
- ISO Auto (ISO Auto)
ISO-herkkyys tarkoittaa valoherkkyyttä ja kuvaa digitaalikennon herkkyyttä eli kykyä kerätä valoa. Mitä suurempi ISO-herkkyyden arvo, sitä herkempi filmi on kyseessä. Herkkä filmi tarvitsee vähemmän valoa valottuakseen, kun taas epäherkkä filmi tarvitsee pidemmän valotusajan. Digikameroissa herkkyyttä on mahdollista säätää.
- CF Type-I (CF Type-I)
Muistikortti on digikameroiden filmin korvike, eli kamera tallentaa otetut kuvat (ja videot) muistikortille. Kortit eroavat toisistaan lähinnä fyysisten ominaisuuksien, tallennuskapasiteetin ja hinnan suhteen.
Arvostele tämä tuote
Onko laitteen tiedoissa puutteita tai jotain vikaa? Ehdota korjauksia laitteen tietoihin
Kysymyksiä tähän laitteeseen liittyen? Keskustele tästä ja muista laitteista keskustelualueillamme.